Toimiva vaatekaappi- karsiminen

Moni kohtaa päivittäin saman ongelman täyden vaatekaapin edessä: sieltä ei löydy mitään päällepantavaa. Silti vaatteita pursuaa kaapeista ja niitä on kenties kertynyt myös tuoleille ja muille tasoille. 
Vaatepaljoudesta ei tunnu kuitenkaan löytyvän mitään tilanteeseen sopivaa. Miten tähän tilanteeseen on päädytty? Mitä sille voisi tehdä? 

Kiihtyvän kulutuskulttuurin rinnalle on viime vuosina noussut menetelmiä ja elämäntapoja, jotka pyrkivät tavaran kuratointiin ja elämän yksinkertaistamiseen. 

Olet ehkä kuullut Konmari-menetelmästä, jossa kotiin kelpuutetaan ainoastaan iloa säkenöiviä esineitä. Olet saattanut lukea vapaaehtoisesta minimalismista. Kenties olet törmännyt sosiaalisessa mediassa 333-projektiin.

Nämä kaikki liikkeet ovat syntyneet vastavoimaksi tavaran haalimisen kulttuurille. Siinä missä tavarapaljous ja yltäkylläisyys ovat olleet menneiden vuosikymmenten statussymboleita, nyt elämästä pyritään tekemään merkityksellistä kohtuullistamalla ympäristöä jossa elämme. 

Elämän yksinkertaistamisen ja tavaran karsimisen on sanottu olevan elitismin yksinoikeus, mutta nämä menetelmät ovat tutustumisen arvoisia ihan tavallisille kuluttajille. Niiden luvataan helpottavan elämää ja tuovan sille uutta merkitystä. Ilmiöinä ne ovat kiinnostavia ajassamme. 

Ihannetilanne olisi, että kaikki vaatekaappimme kappaleet olisivat lempivaatteitamme. Sellaisia vaatteita, joissa tuntisimme olomme mahdollisimman itsevarmaksi ja mukavaksi. Kenties vaatekaapissasi on tällaisia valioyksilöitä. Ota ne tarkasteluun lähemmin. Mikä tekee niistä lempivaatteitasi? Väri, leikkaus, materiaali? Yritä jatkossa vaatteita hankkiessasi kiinnittää huomiota näihin ominaisuuksiin.

Entä ketä varten olet hankkinut ne vaatteet, jotka eivät päädy kaapista käyttöön? Minkälaiset ominaisuudet niissä eivät miellytä? 

Vaatekaappisi saattaa pääosin koostua värikkäistä mekoista vaikka tavallisena työpäivänä valitset aamulla kiireessä saman luottovaatteen, yksinkertaisen mustan neuleen. Tai ehkä keräilet vaatekaappiisi erilaisia toimistovaatteita, vaikka viettäisit kotielämää verkkareissa.  Länsimaisille ihmisille on ominaista elää "sitten kun"-elämää. Tosiasiassa tarvitset vaatteita sitä elämää varten, jota nyt elät. 

Vaatekaappia kuratoidessa asenteen pitää olla armoton. Joidenkin vaatekappaleiden kohdalla karsiminen saattaa olla helppoakin, toiset vaativat pidempää pohdintaa. Kokeile jokaista vaatetta yllesi ja tunnustele onko se oikean kokoinen, mukavaa materiaalia, kuvastaako se  todellista persoonallisuuttasi.

Olet ehkä hankkinut vaatteita tilaisuuksiin, joita ei ole eikä tule.

Joidenkin tutkimuksien mukaan suomalaiset käyttävät vain kymmenen prosenttia vaatekaappiensa sisällöstä. Lyhyellä matikalla tämä tarkoittaa, että esimerksi sadasta vaatteesta yhdeksänkymmentä lepää hyllyillä tarpeettomana. Luonnonvaroja on haaskattu, tuote on teetetty kenties kyseenalaisissa olosuhteissa, se on saatettu kuljettaa merten yli päätyäkseen liikkeeseen, josta olet sen ostanut. 

Kiertotalouden kannalta ihanteellista olisi jos jokainen kantaisi vastuun jo hankkimastaan tuotteesta. Kierto-sana saattaa olla harhaanjohtava, sillä kyseisessä talousmallissa ei pyritä tavaran kiertoon ihmiseltä toiselle, vaan materiaalin pysymiseen kierrossa. Nykyisen tuotteen lineaarisen elinkaaren sijaan pyritään sykliin, joka pyörii kestävien valintojen varassa. Voit esimerkiksi hankkia mahdollisimman vastuullisesti tuotetun uusiutuvista luonnonvaroista valmistetun vaatteen, käyttää sitä mahdollisimman kauan ja lopulta leikata sen siivousliinoiksi tai toimittaa muuhun jatkojalostukseen.

Kartoita aukot vaatekaapissasi. Kiinnitä huomiota vaatteiden yhteensopivuuteen. Tee muistiinpanoja. Hae inspiraatiota. Ole rehellinen. Kuuntele sydäntäsi. Toimi arvojesi mukaisesti. Kierrätä. Karsi iloiten. Hanki uutta harkiten. Haasta omat näkemyksesi kulutuskulttuurimme seurauksista. Vieraile kaatopaikalla ja kierrätyskeskuksissa. Mieti aina mistä vaatteesi ovat tulleet. Mieti mihin ne päätyvät kun niistä tulee sinulle tarpeettomia. 

Vaatehuolto

Kun vaatekaappiin on löytänyt laadukkaita lempivaatteita on tärkeää että ne säilyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Vaatteen käyttöikää voi pidentää huomattavasti hoitamalla sitä oikein. 

Pyykkien lajittelu

Pyykkäämistä edeltää vaatteiden lajittelu pesulapun ohjeiden mukaisesti. Pääasiallisesti vaatteet lajitellaan tummiin, vaaleisiin, sekä kirjopyykkiin ja pesuaine valitaan värin mukaan.

Vaatteista pudistellaan mahdolliset roskat ja pölyt, taskut tyhjennetään, napit aukaistaan ja vetoketjut suljetaan. Vaate voidaan kääntää myös ympäri, erityisesti farkut säilyvät näin paremmin.

Villa- ja silkkivaatteet pestään hienopesuohjelmassa niille sopivalla hienopesuaineella.

Pesu

Ennen vaatteen päätymistä pesukoneeseen voidaan pysähtyä miettimään voisiko vaatteelle riittää pelkkä tuuletus. Jos vaate ei ole kauttaaltaan likainen voidaan tahra poistaa paikallisesti. Tarhat kannattaa poistaa mahdollisimman pian, jotta lika ei pinttyynny kankaaseen. 

Liiallinen pesukoneen käyttö kuluttaa energiaa ja lyhentää vaatteen käyttöikää. Lisäksi se kuormittaa ympäristöä.  Keinokuituisista vaatteista pesuveden mukana vesiin päätyy huomattava määrä mikromuovia.
Annostele pesuainetta aina ohjeen mukaan. Harkitse myös tavallista pesuainetta ekologisempia vaihtoehtoja kuten pesupähkinöitä tai itsetehtyä pyykinpesuainetta.

Vaatteita pestessä tulisi välttää puolitäysiä koneellisia. Konetta ei silti tungeta aivan täyteen, pyykkikasan päällä tulisi olla vielä nyrkin verran tilaa.

Tarvitaanko huuhteluainetta?

Huuhteluaineen käyttäminen jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät sen pehmentävästä vaikutuksesta, toiset kokevat sen olevan tarpeeton.
Ekologisesta näkökulmasta katsoen huuhteluaine kuormittaa ympäristöä erityisesti sen pakkausmateriaalin ja vesistöön joutuvien huuhteluainejäämien vuoksi.

Huuhteluaine tekee vaatteista pehmeitä ja poistaa sähköisyyttä, mutta kaikkiin materiaaleihin se ei sovi. Elastaania huuhteluaine haurastuttaa ja froteesta poistaa imukykyisyyttä.

Jos huuhteluainetta kuitenkin käytetään on tärkeää annostella pesuainetta ohjeen mukaan. 

Pehmeän tunnun vaatteeseen voi saavuttaa myös silittämällä ja mankeloimalla, jolloin huuhteluainetta ei tarvita. 

Kuivaus

Pyykkien oikeanlainen kuivaus on myös tärkeä osa vaatehuoltoa. Materiaalista riippuen puhtaat vaatteet voi ripustaa narulle tai tasokuivata. Villavaatteet kuivataan aina tasona venymisen estämiseksi.

Kesäisin vaatteet voi kuivattaa ulkoilmassa. Tällöin kannattaa kuitenkin kääntää värikkäät vaatteet ympäri, jotta ne eivät haalistu. Jotkut materiaalit, kuten esimerkiksi silkki haurastuu auringossa.

Jos taloudessa asuu allergikko ei pihakuivaus etenkään siitepölyaikaan ole paras vaihtoehto.
Talviaikaan ympäristötietoinen suosii telinekuivausta rumpukuivauksen sijaan.

Kannattaako vaatteet silittää?

Vaatteiden silittäminen on hyödyllistä sekä esteettisestä näkökulmasta katsoen, että myös materiaalin säilyvyyden kannalta. Silitetty pinta hylkii pölyä ja vaate pysyy pesuvälien pidentyessä todennäköisesti kauemmin käytössä. Vaatteet on myös helpompi säilyttää kaapissa silitettyinä. 

Miten tunnistaa laadukas vaate?

Vastuullista vaatekaappia rakentaessa on tärkeää tarkastella vaatteiden laatua. Vaatteiden valmistus vaatii suuria uhrauksia luonnonvaroiltamme ja tuotantoketjussa ympäristön lisäksi myös työntekijät tehtaissa kärsivät vaatteiden valmistusolojen eettisten epäkohtien vuoksi.

On siis ensiarvoisen tärkeää, että kaappiin päätyvä vaate on kestävää materiaalia ja huolella valmistettu. 

Vaatekappaleen laatua tarkastellessa käännetään vaate ihan ensimmäiseksi ympäri. Päältäpäin vaate saattaa antaa itsestään valheellisen kuvan ja sisäpuoleen tutustuminen kannattaa!

Lue pesulappu huolella

Mitä pesulapussa kerrotaan? Onko materiaali ekologista ja käytössä mahdollisimman pitkään kestävää? Minkälaiset ovat hoito-ohjeet? Onko sinulla aikaa ja varaa hoitaa vaatetta mahdollisimman hyvin? Ostamalla vaatteen sitoudut myös huolehtimaan sen huollosta. Jos vaate vaatii esimerkiksi kemiallista pesua ja tiedät kokemuksesta vältteleväsi pesulakäyntejä, on vastuullisin valinta jättää vaate rekkiin.

Materiaali

Vaate on laadukas kun se kestää käyttöä ja pesuja haalistumatta, nyppyyntymättä ja venymättä. Kangasta voi hangata ja venyttää ostopäätöstä tehdessä. Jos vaate ei kestä käsittelyä se kannattaa jättää ostamatta.

Lähtökohtaisesti ajatellaan, että luonnonkuidut ovat synteettisiä vastuullisempi valinta, mutta tämäkin sääntö sisältää poikkeuksia. Voidaan kuitenkin todeta, että esimerkiksi akryylivaatteet tulisi aina jättää kauppaan. Ne nyppyyntyvät varmasti. Myös elastaania sisältävät vaatekappaleet ovat merkittävä haitta ympäristölle niiden lyhyen elinkaaren ja kierrätettävyyden esteiden vuoksi. Elastaani on alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan urheiluvaatteissa tarpeellinen, mutta tavallisiin arkivaatteisiimme emme sitä tarvitse.

Saumat ja tikki

Tarkastele vaatteen saumoja. Kiertävätkö ne? Se on merkki siitä, että valmistaja on kangasta säästääkseen leikannut kappaleet langansuunnan vastaisesti. Seurauksena on rullautuvat saumat jotka tekevät vaatteen jo valmistusvaiheessa epäkäytännölliseksi.

Tutustu myös tikkiin. Lyhyt, tiheä, suora tikki, joka ei sisällä lankalenkkejä on ajan kanssa huolella ja kulutusta silmällä pitäen ommeltu.

Istuvuus ja ryhdikkyys

Miltä vaate näyttää ylläsi? Miltä se tuntuu? Laadukas vaate on ryhdikäs ja istuu hyvin. Neulos on tiivistä ja kauniisti laskeutuvaa. Vaatetta kannattaa aina sovittaa ja tunnustella rauhassa viihtyykö siinä.

Pahimpia ovat vaatteet jotka kutittavat eivätkä anna tilaa liikkua ja hengittää. Et halua niitä vaatekaappiisi, vaikka ne saattaisivatkin näyttää ylläsi paremmalta kuin miltä ne tuntuvat.

Yksityiskohdat

Käy huolellisesti läpi vaatteen yksityiskohdat. Miltä napinlävet näyttävät? Onko niiden ompeluun ja viimeisteltyyn käytetty tarpeeksi aikaa? Onko napit, paljetit ja pitsit kiinnitetty huolella? Onko kirjonta siistiä ja napakkaa? Onko vetoketju toimiva?

Kuinka monta käyttökertaa?

Tiesitkö, että yhtä t-paitaa käytetään keskimäärin vain neljä kertaa?

Tuotteen pitäisi olla niin laadukas, että ostohetkellä voimme käsi sydämellä sanoa käyttävämme vaatetta ainakin kolmekymmentä kertaa ennen kuin päästämme sen käsistämme. Senkin jälkeen sillä pitäisi olla vielä elinaikaa toisella käyttäjällä tai vaihtoehtoisesti jatkojalostuksessa.

Voitko nähdä käyttäväsi vaatetta vielä vuosienkin jälkeen? Ohimenevät trendit eivät kiinnosta vastuullista kuluttajaa, joka panostaa vaatekaapissaan määrän sijasta laatuun.

Vaate, jonka laadusta on tingitty päätyy parin pesukerran jälkeen kaapin perälle. Sieltä sitä ei tee enää mieli ottaa käyttöön. Lopulta se luultavasti löytää tiensä kierrätyskeskukseen  Kaatopaikoille vaatteita ei onneksi Suomessa enää saa toimittaa.

Harkitse

Tutustu vaatteeseen rauhassa. Miltä materiaali tuntuu? Tekeekö vaate elämästäsi toimivamman? Heijastaako se sinulle tärkeitä arvoja? Vastaako se käyttötarkoitusta? Ostatko sen sitä elämää varten jota nyt elät? Vältä ns. tavoitevaatteita, joita ihanneminäsi käyttäisi. Voisitko kuvitella käyttäväsi vaatetta joka päivä? Voisiko siitä jopa tulla uusi lempivaatteesi? 

Tietoinen kuluttaminen ei loppujen lopuksi ole vaikeaa. Se vaatii hieman vaivannäköä, mutta vaiva palkitaan kun vaate kestää käytössä ja tuo iloa vuodesta toiseen.