Lähtökohtaisesti tekstiilien kierrätys on tehty meillä
Suomessa melko helpoksi kuluttajaa ajatellen. Keräyslaatikoihin on helppo viedä
tarpeettomiksi käyneet vaatteet ja mahdollisesti hankkia uutta tilalle. Mutta
oletko ajatellut, mitä vaatteelle käy kun se on poissa omista silmistä? Useimmilla
meistä on mielikuvia, joissa tekstiili päätyy hyväntekeväisyysjärjestön
kirpputorille tai vaihtoehtoisesti jonkin itseämme vähäosaisemman kuluttajan käyttöön. Vaatteen matka keräyksestä eteenpäin on usein kuitenkin tätä mutkikkaampi ja saattaa sisältää esteitä. Vaatteen kohtalon määrittää pitkälti sen kunto, mutta myös materiaalikysymykset ovat suuressa osassa sen jatkokäyttöä ajatellen.
Jos vaate on hyväkuntoinen ja palvelee vielä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan voimme puhua kiertotalouden toteutumisesta. Tällöin vaate voidaan toimittaa myytäväksi eteenpäin erilaisissa second hand- ja hyväntekeväisyysliikkeissä. Vaatteen arvo säilyy ja sen elinkaari pitenee, kun sille mahdollisesti löytyy uusi onnellinen omistaja.
Jäljelle jäävän poistotekstiilin lajittelussa on kuitenkin omat haasteensa. Helpoimmin
kierrätettäviä materiaalia ovat esimerkiksi sataprosenttiset puuvilla- ja polyesterikuidut,
mutta jos kankaaseen on lisätty vaikka muutama prosentti elastaania
jatkojalostus estyy ja kohdataan merkittävä este kiertotalouden toteutumiselle.
Tällöin tekstiiliä ei voi enää hyödyntää muulla tavalla kuin polttamalla
energiaksi.
Kun tekstiilin käyttö sellaisenaan ei enää ole
mahdollista, on aika miettiä miten tuotteen voisi hyödyntää jossain toisessa
käyttötarkoituksessa- voidaanko se mahdollisesti repiä mekaanisesti uuden
kuidun raaka-aineeksi teollisuuteen tai muuhun uusiokäyttöön?
Jos vaate on niin onnekas, että se pääsee jatkojalostukseen polttamisen
sijaan on sille tehtävä muutama valmistava toimenpide. Tuotteesta on
huolellisesti irrotettava napit, vetoketjut, toppaukset, paljetit, kuminauhat,
pitsit ja muut osaset, jotka voivat olla vahingollisia niitä muokkaaville koneille.
Kuten vaatteen valmistukseenkin, myös lajittelutyöhön tarvitaan ihan
oikeita ihmisiä erottelemaan tekstiilit käyttötarkoituksineen toisistaan.
Telaketju-hankkeeseen kuuluvan Texvex-pajamme työntekijät
tekevät tätä arvokasta vaatekierrätyksen mahdollistavaa prosessointityötä muokaten tekstiilin kuntoon, jossa sen hyödyntäminen onnistuu.
Vaikka tekstiilikierrätys kehittyy jatkuvasti uusien
ideoiden ja toimintatapojen johdosta, on silti muistettava käsissämme olevan
tekstiilijätteen määrän syy. Vaatteita
tuotetaan yhä halvemmin ja nopeammin
ympäristöä sekä ihmisoikeuksia polkien, koska kysyntä ja kuluttaminen ovat
jatkuvassa kasvussa. Suomessa ylikulutuspäivä, jolloin uusiutuvat luonnonvarat
on käytetty tuli tänä vuonna vastaan jo viime keskiviikkona. Jos kaikki
eläisivät kuten me, tarvitsisimme 3,6 maapalloa. Koko maailman ylikulutuspäivä
on odotettavissa elokuun tienoilla.
Ihanteellisessa
maailmassa jokainen meistä ostaisi vain laadukasta ja ainoastaan todelliseen
tarpeeseen, jolloin tekstiilijätteen määrä vähenisi merkittävästi.